Minulla on pieni tilkkutäkki, jonka on ommellut äitini ollessani parivuotias. Täkkiä käytettiin silloin paljon, välillä se oli vuosia kaapin perukoilla tai ties missä ja nyt se on käytössä omilla lapsillani.Äitini on ommellut täkin sen hetkisen elämämme kankaista, paidoista, verhoista, omista kangasvarastoistaan. On siellä tilkkuja hänen äitiysvaatteistaankin.
Osa kankaista on melko ohuita. Käytön ja lukuisten pesujen seurauksena kankaat ovat kuluneet, osa ihan puhki.Olen paikkaillut peittoa tilkku kerrallaan, käsin ommellen. Olen käyttänyt peittoon kankaita minun perheeni tämänhetkisestä elämästä. Miehen paidasta, omista pyjamahousuista, muihin töihin käyttämieni kankaiden jämistä.

Minua kiehtoo ajatus siitä, että jonain päivänä olen paikannut jokaisen tilkun. Että peitto on kokonaan peitetty uusilla tilkuilla.
Näillä hetkillä.
3 kommenttia:
Ihana peitto! Ehkä olen joskus nähnyt sen. Valtava tunnelataus liittyy tuohon ompeluun ja työhön. Sukupolvien ketju
Ja tällaisen minäkin haluan tehdä! Kerron, jos ikinä saan projektin edes alulle...
Anjuska: varmaan oletkin joskus nähnyt!
Joola: sitähän voi hyvin tehdä vähän kerrallaan...
Lähetä kommentti