LOUNASLUKEMISTA

Postimies on viime päivinä tuonut mukavaa postia. Parin päivän sisällä sain sekä Toastin että H&M:n sisustuskuvaston.

Eilen luin lounaalla H&M:n. Hyvin tehty kuvasto! Kuvat on kauniita, lavastukset hienoja. Muutaman jutun ajattelin tilatakin, mutta saatan kuitenkin jättää väliin. Onhan tuota tavaraa nurkat täynnä.

Kuvaston säästän kuitenkin, kuten on säästetty Ikean, Conran Shopin, Habitatin kuvastot.

Mikä lie perversio tämäkin.

Tänään opin

että mitään suurempaa työtä saumurilla ei kannata kuvitella tekevänsä lankarullan lopuilla. Yhtään saumaa ei saa valmiiksi ilman että joku lanka loppuu.

Sain myös muistutuksen siitä, että saumuri on, edelleenkin, ihmisen vihollinen. Se saattaa teeskennellä ystävää pitkänkin aikaa ja saada ihmisen luulemaan, että ehkä tässä sittenkin tullaan juttuun. Viekas saumuri vain odottaa tilaisuuttaan heittäytyä hankalaksi.

Ei tulla juttuun.

Taidan kostoksi ostaa uuden.

Uusi alku?

Hiljaista on ollut osallani täällä blogirintamalla aloituksen jälkeen.

Olisihan se pitänyt arvata miten siinä käy. Kun en koskaan ole päiväkirjan pitäjä tyyppiä ollut niin miten olisin sellaiseksi yhtäkkiä muuttunut.

Josko kuitenkin nyt innostuisin uudelleen. Facebookista minua ei löydy nyt eikä tulevaisuudessa, mutta ehkä voisin opetella jotain nykymaailman jutuista. Etten olisi sellainen äiti, joka ei osaa tehdä mitään mihin liittyy teknologiaa. Ja jonka lapset saa tallennettua ohjelmia tai pelattua pleikkaria vasta kun "isi tulee kotiin".

Yritän ainakin.